• Janne Vikman

KANTAKAUPUNGIN KUKOISTUS LÄHTEE LIIKKEELLE YRITYKSISTÄ

Updated: Feb 25


Helsinki elää elinkeinoelämästään. Meillä on Suomen pääkaupungin sekä suurimman kaupungin asemassa niin kysyntää että tarjontaa sellaisille palveluille, joita ei muualla ole mahdollista toteuttaa. Elinvoimainen ja viihtyisä kantakaupunki on Helsingille olennainen vetovoimatekijä. Tähän ei kuitenkaan voida suhtautua itsestäänselvyytenä, vaan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi meidän tulee olla aktiivisia ja vähentää hidasteita uudistumisen ja kehityksen tieltä. Viime vuosien trendi ei ole erityisen rohkaiseva: perinteinen tavaratalo Aleksi 13 lopetti Aleksanterikadulla ja Stockmann joutui pitkään jatkuneiden ongelmien takia myymään lippulaivatavaratalonsa kiinteistön.


Tietenkään keskustan elinvoiman heikkeneminen ei pääasiallisesti johdu Helsingin kaupungin toiminnasta, vaan suurin tekijä on ihmisten kulutustottumusten muuttuminen. Varsinkin koronapandemian myötä verkkokaupasta on tullut myyntikanavien kuningas. Luova tuho ei itsessään ole ongelma, mutta emme voi myöskään ajatella, että kaupungin toimilla ei olisi vaikutusta kantakaupungin elivoimaisuuteen. Liiketilat voivat uudistua, mutta se ei onnistu, jos kaupunki asettaa kehitykselle esteitä.


Viime vuonna Helsingin kaupunki jätti useita grilliyrittäjiä ilman vuokrasopimuksen jatkoa, mikä tarkoittaa kaupungille verotulojen menetyksiä ja yrittäjille heidän elinkeinonsa lakkauttamista tai rajoittamista. Lisäksi tämä on symbolisesti isku mielikuvalle Helsingin yrittäjämyönteisyydestä. Tämä ei ole hyvää kehitystä. Yritystoiminnasta puhuttaessa mahdollistamisen tulee olla kaupungin jatkuva tavoite rajoittamisen sijaan. Erinomainen esimerkki tästä oli viime vuonna pormestari Jan Vapaavuoren ajama suursuosioon noussut Senaatintorin jättiterassi, jolla helpotettiin ravintolayrittäjien ahdinkoa ja tarjottiin kaupunkilaisille uusi viihtyisä kesäillan viettopaikka. Kaupungin tulee kyetä juuri tällaiseen kokeilukulttuuriin: testataan, arvioidaan ja kehitetään tai tarvittaessa otetaan askel takaisin, mikäli kokeilu ei ole onnistunut.


Jokainen kaupungissa tehtävä päätös liittyen kaavoituksen, liikenteeseen ja palveluihin liittyy myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Esimerkiksi Hämeentien peruskorjaus oli tarpeellinen, mutta se aiheutti myös olennaista haittaa alueen yrityksille. ”Kaksi vuotta on pitkä aika odottaa viihtyisää kävelykatua”, totesi sisustus- ja vaateyrittäjä Hanna Keskinen ja on siinä täysin oikeassa. Jokainen menetetty elinkeinonharjoittaja lisää tämänkin peruskorjauksen todellisia nettokustannuksia kaupungille, mikä tulisi huomioida jo päätösten suunnitteluvaiheessa entistä tarkemmin. Kaikkia haittoja ei toki voida estää, mutta Helsingin pitää pystyä parempaan vuoropuheluun yrityskentän kanssa ja korjata suunnitelmiaa silloin kun korjaamatta jättäminen vaikeuttaa elinkeinoelämän toimintaa kohtuuttomasti. On hyvä myös muistaa, että vaikka selvästi suurin osa liikkuu kantakaupungissa kävellen, pyörällä tai julkisilla, autoilijat ovat edelleen tärkeä asiakasryhmä monille yrittäjille.


Kannatan seuraavia asioita kantakaupunkia elävöittämään:

  • Huomioidaan entistä tarkemmin elinkeinoelämän tarpeet kaavoitus- ja liikenneasioissa.

  • Edesautetaan mahdollisuuksia lisätä liiketiloja ja markkinapaikkoja nykyisissä kaavoissa ja varmistetaan, että uusissa kaavoissa ne ovat laadukkaita ja riittäviä.

  • Varmistetaan, että kantakaupungin palvelut ovat tavoitettavissa kaikilla kulkuneuvoilla.

  • Tehdään kokeilu Helsingin keskustassa ympärivuotisesta, talviaikaan katetusta ja lämmitetystä terassikokonaisuudesta.

Jos sinulla heräsi muita ideoita, joita kaupunki voisi tehdä kantakaupungin elävöittämisen eteen, kommentoi alle tai ole yhteydessä minuun ja keskustelen ideoista mielelläni lisää!

Janne Vikman

Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Helsingissä


050 5010125

janne.vikman@gmail.com